Tarjoamme taas geokätköilyä harrastaville veneretkiä saariston kohteille. Voit joko itse ehdottaa kätkölistaa retken pohjaksi tai pyytää meiltä ehdotuksen retken sisällöstä.
Retken hinta muodostuu reitin pituudesta riippuvaisesta polttoainekustannuksesta sekä Buster Rent moottoriveneen vuokrahinnasta. Hinta sisältää pelastusliivien vuokran sekä kipparin palvelut koko matkan ajaksi. Kippari huolehtii mm. veneestä geokätköjen etsimisen aikana ja kulussa.
Alla on esimerkin vuoksi julkaistu 26.6.2014 tehdyn geokätköreissun matkakuvaus. Tämän retken polttoainekustannukset olivat noin 70 euroa ja retken kesto oli noin 7,5 tuntia.
Geokätköretki 26.6.2014
Retkemme jo loppusuoralla eli viimeinen kohteistamme: Vepsä
Geokätköilijät olivat itse suunnitelleet kesäkuisen geokätköilyretkemme kohteet antamieni venekuljetukseen liittyvien seikkojen perusteella. Kätköilijät eivät olleet itse aktiivisia saaristomme veneilijöitä ja siksi kuljetuksesta vastaavana kipparina olin antanut arvioita etäisyyksistä, joiden puitteissa ehtisimme tekemään koko retkemme yhden päivän aikana. Näiden vinkkien perusteella kätköilijät olivatkin laatineet niin hyvän ehdotuksen kohteiksi, että minun oli kipparina helppo vahvistaa se päivän reittisuunnitelmaksi.
Retkemme alkoi kätköilijöiden kyytiin ottamisella Turussa Aurajoen vierasvenesataman laiturilta aamulla vähän kahdeksan jälkeen. Retkemme päättyi Aurajokeen förin viereiselle laiturille noin kello 16 aikaan. Retkeemme kului siis vajaa kahdeksan tuntia, meripeninkulmia veneen lokiin kertyi noin 47 ja moottoriin ajotunteja viisi. Päivän aikana kävimme hakemassa kahdeksan kätköä seitsemältä eri saarelta/luodolta.
Alla on kuvien kanssa hieman tarkempi kuvaus reitistämme sekä haetuista kätköistä. Vastaavan kaltaisia 5 – 10 kätkön päiväretkikohteita löytyy Turun lähistöltä helposti muitakin.
Siirtymäajo Aurajoesta Paraisten keskustaan
Aurajoesta suuntasimme kaakkoon Pitkäsalmea pitkin ja sieltä Paraisten kirkkosalmen suntin läpi Kirkkolahdelle. Aurajoesta lähdettäessä täytyy muistaa, että nopeusrajoitus sekä aaltojen muodostuksen kielto hidastavat matkan tekoa joka suuntaan. Pitkäsalmessakin on melko kauas kaakkoon ulottuva 11 km/t nopeusrajoitus ja silloin ei käyttämämme nopean liukuvan veneen ominaisuuksista ole paljoakaan hyötyä.
Tämän nopeusrajoituksen loppumisen jälkeen pääsee nopeuden Buster X:n kokoisella veneellä nostamaan matkavauhtiin eli noin 20 solmuun. Matkanopeutta voikin sitten pitää yllä ihan Paraisten Kirkkosalmen suntin pohjoispäähän saakka. Itse Kirkkosalmen väylä on opastetaulujen mukaan ainoastaan 80 sentin syvyinen ja alituskorkeuttakin on matalimmillaan vain noin 2 metriä. Käyttämäämme moottorivenettä paljon isommalla veneellä ei siis tälle väylälle olekaan asiaa. Tai matalan veden aikaan oikein millään…
Kirkkolahdelta Sattmarkin sillan alta Stormälön niemen eteläreunalle
Reittimme jatkui Paraisten kirkkolahdelta Sattmarkin sillan alitse kohti Stormälön niemen etelärantaa. Tähän mennessä oli koko matkamme alkuosan ollut todella hiljaista vesiliikennettä. Kirkkolahdelle tullessamme taisi vastaan tulla veneitä ainoastaan pari. Ennen Sattmarkin sillalle johtavalle väylää on kirkkolahdelta vielä alitettava yksi läppäsilta. Alituskorkeus silta suljettuna on 1,7 metriä, joten käyttämällämme veneellä ei tarvitse jäädä tilaamaan läppäsillan nostoa tasa- tai puolituntisin. Sujahdimme hiljennetyllä nopeudella sillan ali ja siitä matkanopeudella jatkaen kohti lounasta.
Sattmarkin sillan alta alkaa joksikin matkaa 14 km/t nopeusrajoitus ja oli taas hetki aikaa rupatella rauhassa ja kerrata vielä reittiä eteenpäin kohti ensimmäiset kätköt piilottaneita saaria. Hieman ennen Stormälön niemen kärjen saavuttamista käänsin keulan kohti Nauvon losseja, joiden jälkeen matkamme jatkui väylää pitkin kohti kaakkoa ja siellä häämöttävää ensimmäistä kohdettamme eli Ön saaren koillisnurkkaa.
Viisi ensimmäistä kätkösaarta
Maisemia Öholmenin kätkön viereltä
Viisi ensimmäistä hakemaamme kätköä (Öholmen, Öijen, Karingrund, Kouen ja Askgrundet) sijaitsevat viidellä eri luodolla/saarella kaksi kilometriä halkaisijaltaan olevan ympyrän sisällä. Kätköilijät olivat siis hyvin valinneet veneretkemme kohteen ja tähän mennessä siirtymäajoon käytetty vajaat kaksi tuntia tuntui hyvinkin vaivan arvoiselta. Tai ei siitä mitään vaivaa tietenkään ollut, koska olimme saaneet nauttia kauniista kesäpäivästä ja suojaisan reitin tarjoamista vaihtelevista maisemista.
Öholmenin ja Öijenin kätköille olisi päässyt yhdellä rantautumisella, sillä nämä kaksi aikaisemmin erillään ollutta saarta olivat saaneet aikojen kuluessa yhdistävän kannaksen väliinsä. Saarien korkeutta ja puustoa mereltä katseltuamme, päätimme jo ennen ensimmäistä rantautumista tehdä siirtymän näiden kahden kätkön välillä veneellä meriteitse. Jälkeenpäin tämä vahvistui viisaaksi päätökseksi. Varsinkin Öijenin kätkölle käveleminen näennäisesti läheltä löytyneestä rantautumispaikasta huolimatta oli uurastusta vaativaa tarpomista ja vähemmän tiheän risukon etsimistä.
Rantautumispaikka Kouenin kätkölle oli haastavin
Näistä viidestä kätköstä neljänneksi haettu Kouen sijaitsi koko retkemme rantautumisista hankalimmalla paikalla. Tällä kertaa olikin tarvetta yhden huoltaa veneen keulaa koko kiinnittymisemme ajan. Mukana ei ollut kalliokiiloja keulaköyden kiinnittämistä varten eikä tosin peränkään ankkurointi ollut tämän luoden rannalla mahdollista. Leputtajia vähän veneen ja kallion väliin laittamalla saimme kuitenkin pidettyä veneen nätisti paikoillaan. Jos rantautumiskohtaamme olisi käynyt yhtään aallokkoa tai olisi ollut tullinen sää, emme olisi voineet suorittaa rantautumista ainakaan juuri tähän kohtaan.
Viides kätkö sijaitsi omalla hieman suuremmalla saarellaan. Koska lounastauosta oli kulunut jo jonkin aikaa, ajattelimme pitää tämän saaren rannassa kahvitauon. Rantautumisen jälkeen havaitsimme paikan kuitenkin hieman liian rauhattomaksi kesäpäivän kahvihetkellemme. Sen verran kovaäänisesti ja lähellämme linnut elivät omaa elmäämänsä.
Alkujaan retkellemme asetettu tavoite näiden viiden kätkön hakemiseksi oli nyt toteutettu. Retkemme oli kuitenkin edennyt niin sujuvasti ja ilman ongelmia tai viivytyksiä, että päätimme paluumatkallamme hakea vielä yhdestä kolmeen reitin varrelle jäävää kätköä. Ensimmäinen niistä sijaitsi lyhyen matkan päässä aivan Nauvon lossin Nauvon puoleisen laiturin vieressä kohoavalla saarella. Päätimmekin siis suunnata sinne kahvitaukoa viettämään.
Kuudes kätkö Nauvon lossirannan vieressä ja paluumatkalle
Tälläkin kätköllä löytyi veneelle hyvä rantautumispaikka
Tämä kätkö oli omasta mielestäni koko retkemme kohokohta. Siihen voi tietysti vaikuttaa kätkön yhteydessä vietetty kahvitauko. Itse kätkö oli näin ensimmäistä kertaa kätköjä etsineelle hauska ylläri. Kätköistä voi näemmä tehdä mielikuvituksellisiakin ihan pelkän kiven alle laitetun purkin sijasta.
Tämän kätkön jälkeen alkoi pidempi siirtymä takaisin pohjois Airistolle. Vieläkin olimme niin hyvin aikataulussa, että päätimme hakea vielä paluureitin varrelle jäävän Vepsän saaren kätköjä. Aloitimme viimeisen pidemmän siirtymän Nauvon lossirannan vierestä kello 13:50 ja perille Vepsään ehdimme jo 14:15 mennessä.
Vepsän kaksi kätköä ja paluu Aurajokeen
Vene palautettuna takaisin Aurajokeen
Paluureitin varrella oli sopivasti Vepsän saari, jossa sijaitsee useampikin kätkö. Emme halunneet kuitenkaan pitää kiirettä loppumatkammekaan aikana ja siksi haimme kaksi Vepsän pohjoisen rannan vieraslaiturin lähintä kätköä.
Näiden kätköjen löytämisen jälkeen suuntasimme keulan kohti Aurajokisuun lähellä olevaa meritankkauspistettä. Tankkauksen jälkeen palasimme Aurajokeen, jossa ensin jätin kätköilijät kyydistä pois ja sen jälkeen huolsin veneen palautuskuntoon.
Retkemme oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut. Tällä kertaa sää suosi meitä poikkeuksellisen hyvin. Kylmän, tuulisen ja sateisen kesäkuun keskellä onnistuimme löytämään poutaisen ja vähätuulisen päivän retkellemme. Kätköilijät ovat tunnetusti luonnossa viihtyvää porukkaa ja nämä nyt mukanani olleet kätköilijät olivat sen lisäksi oikein hyvää veneseuraa!
Innolla jään odottamaan seuraavia kätköilyreissuja, joita minulta toivottavasti jatkossakin tilataan.